Lukutaitoa tarvitaan joka päivä kaikenlaiseen viestintään. Monen mielestä tekstin ymmärtämisen perustaito riittää, mutta nyky-yhteiskunnassa vaaditaan paljon enemmän. Hyvää lukutaitoa tarvitaan ihan vain jo sujuvaan arkeen, sillä arkielämässä me joudumme lukemaan yhä monimuotoisempia tekstejä ja meidän on kyettävä käsittelemään tietoa loogisesti ja analyyttisesti. Lukutaitoa on monenlaista, mutta se on muutakin kuin sanojen ja lauseiden tunnistamista tekstistä, tekstiä on osattava myös tulkita ja ymmärtää.

Siitä huolimatta, että lukutaidon merkitys kasvaa päivä päivältä, lukutaidon taso on Suomessa heikentynyt. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi vielä pärjää, mutta on huolestuttavaa huomata, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ymmärrä lukemaansa tai eivät osaa suhtautua siihen tarpeeksi kriittisesti. Nykyään tieto leviää vauhdilla ja tavoittaa hetkessä valtavan määrän ihmisiä, mutta samalla me luemme yhä enemmän erilaisia verkkoaineistoja, jotka eivät ole laadukkaita tai edes luotettavia.

Siksi lukutaidon sijaan puhutaankin monilukutaidosta, joka tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvioida kriittisesti monimuotoisia tekstejä eli muitakin kuin kirjoittamalla tuotettuja tekstejä. Myös kuvaa ja ääntä on osattava lukea. Lukutaito auttaa jäsentelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstiä. Tekstiä pitää tarkastella monelta kantilta ja se pitää suhteuttaa omiin tietoihin ja kokemuksiin.

Lukutaidon heikkenemisen syynä ovat joidenkin mielestä digilaitteet, toiset taas ovat sitä mieltä, että digiaikana luetaan jopa enemmän. Siitä huolimatta, että verkko on täynnä tekstejä, pidemmän tekstin keskittyneen lukemisen taito on monilla heikentynyt. Moni myöntää lukevansa vain uutisotsikoita ja esim. sosiaalisessa mediassa huomaa, että uutisartikkeleita kommentoidaan yksin otsikon perusteella, harva vaivautuu lukemaan ja ymmärtämään, mitä tekstissä todella lukee.

Tänä hektisenä digiaikana me edelleen tarvitsemme hyvää lukutaitoa. Kyky keskittyä pitkän tekstin lukemiseen ja ymmärtämiseen on avainasemassa opiskelussa ja työelämässä sekä yhteiskunnassa pärjäämiseen. Sosiaalinen mediakin olisi todennäköisesti ystävällisempi ympäristö, jos käyttäjät omaisivat hyvän lukutaidon. On hyvä pitää mielessä, että hyvä lukutaito toimii myös hyvän itseilmaisun tukena. Mitä paremmin osaamme lukea, sitä selkeämmin osaamme ilmaista ajatuksiamme. Omaa lukutaitoa ei kannata pitää itsestäänselvyytenä. Kun seuraavan kerran luet jotain tekstiä, pysähdy miettimään ymmärsitkö todella, mitä tekstissä luki. Analysoi lukemaasi.

Mitä sitten kannattaa lukea lukutaidon kehittämiseksi? Lähtökohtaisesti tärkeintä on lukea mitä tahansa, koska lukutaidon kehittäminen vaatii lukemista, lukemaan oppii vain lukemalla. Kuitenkin kaunokirjallisuuden lukemisella on vielä enemmän hyötyjä, joita useat tutkimustuloksetkin tukevat. Kaunokirjallisuuden lukeminen,  kuten kaikki lukeminen, ylläpitää kognitiivisia toimintoja, mutta tutkimusten mukaan se aktivoi voimakkaammin aivojen muistialueita ja kehittää sekä keskittymiskykyä että päättelykykyä. Kaunokirjallisuus on tärkeässä asemassa myös siksi, että se vaalii monitahoista ymmärtämistä ja luo edellytykset syvälliselle ajattelulle. Meidän on kyettävä hahmottamaan monimutkaisia kokonaisuuksia ja siihen me tarvitsemme rikasta kieltä. Kaunokirjallisuus estää ajattelun yksioikoistumista suojelemalla kieltä köyhtymiseltä.

Jos romaanin lukeminen ei siltikään tahdo innostaa, kannattaa muistaa lukemisen hyödyt myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. Lukeminen vähentää stressiä, sillä hyvä kirja viihdyttää ja herättää lukijassa ajatuksia ja tunteita.

 

 

Categorías: Novedades